Mun Turku

Mun Turku suree kynttilä- ja kukkameren äärellä, läheisten kanssa ja oman kodin turvassa yrittäen ymmärtää. Kynttilöiden lämmössä ja kukkien tuoksuessa monikulttuurinen ja monipuolinen Turku näkyy kansallisuuksien, ikäryhmien kirjona hiljentyneenä. Vanhat ystävät törmäävät aivan vääränlaisessa yhteydessä kauppatorin laidalla jakaen pienen hetken.

Torilla poliisiautot jakavat väen täl- ja toispuol. Vihan ja pelon lietsonnan hukuttaa alleen pieni mutta pippurinen aktivistiryhmä Ei rasismille, ei väkivallalle -huudoillaan (kiitos heille) meidän “tavisten” keskittyessä lamaantuneina suremaan osaamatta oikein valita puoltaan, vaikka ero humaaniuuden ja väkivallan välillä pitäisi olla helppo.

Mun Turku on kiristyneitä tunteita, hämmennystä ja pelossa realismin katoamista sireenien ja kirkonkellojen sekamelskan vastatessa äänimaisemasta. Se on rohkeita ja osaavia poliiseja ja itsensä unohtavia sivullisia, jotka auttavat hädän hetkellä.

Toivottavasti jatkossakin meitä pääasiassa erottaa vain Aurajoki.

Mutta mun Turku on ennen kaikkea Paavo Nurmi stadionilla treenaavia innokkaita nuoria, kertakäyttösadetakkeihin kääriytyneitä kesäteatterikatsojia, jokirannassa määrätietoisesti keskustaa kohti käveleviä ryhmiä kukkapuskat käsissään, ruokakaupan kautta kynttilät torille tuoneita ja Låna-båtilla auringonsillalla Aurajoessa seilaavia.

Osanotto kaikille läheisiään menettäneille ja pidetään toisistamme huolta.

It’s Kiss My Turku, not Kill. Rakkaus voittaa aina.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s