Digitaalinen viettelys uudessa museotilassa

Black Waves
Black Waves

Digitaalinen taide on kiehtonut vuosikymmenen alkumetreiltä ensin Marita Liulian teosten sekä Charles Sandisonin WAM-näyttelyn myötä vuonna 2004. Tuolloin erityisesti Sandisonin Yes/No-teos teki lähtemättömän vaikutuksen 9/11-jälkeisessä maailmassa.

teamLab★n toteuttama Amos Rexin avajaisnäyttely toi digitaalisuuden ja 3D-virtuaalisuuden kirjaimellisesti iholle ja sen alle. Ennätysmäiset jonot aikaansaanut virtuaalisten kokemusten Massless peitti uutuuden karhean, piskuisen museotilan seinät värien, muotojen kavalkadilla.

500 taiteilijan teamLab★-yhteisön Helsinkiin luomista teoksista pienimmän Enzon jälkeen Black Waves toi museovieraan keskelle digitaalisen meren vaahtopäitä. Perinteistä japanilaista visuaalisuutta kunnioittava 3D-toteutus ympäröi katselijan vetäen hänet mukanaan kuohuihin.

Graffiti Nature: Lost, Immersed and Reborn sekoittaa museovieraan suuntavaistot viidakkomaisen, kosketukseen reagoivien seinien ja lattian sekä peiliseinien keskellä. Lyhyt videoteos Crows are Chased and the Chasing Crows are Destined to be Chased as well imaisee katsojan osaksi aina uudelleen renderöityvää teosta.

Itselleni huimaavimman elämyksen antoi taivaalle kurkottava Vortex of Light Particles täyttäen Amos Rexin suurimman, Laspalatsin aukion alaisen holvitilan ylöspäin kohoavan veden liikkeellä.

Vortex of Light Particles
Vortex of Light Particles

Pääsin virtuaalisuuden syleilyyn vasta 2. viimeisenä päivänä lauantai-illan viimeisenä yleisövieraana. Kenties vuoden huipennut tuli elettyä 5. päivänä.

Kieltämättä kiireellä kierretty näyttely ja tuolloinkin jonot ja yleisötungos haittasivat teosten ansaitsemaa keskittymistä. Hieman kateellisena seurasin, miten suuri osa ajoissa tulleista vierailijoista pystyi uppoutumaan museoantiin täysin siemauksin Nature Grafittissa omia jälkiään luoden ja Vortex of Lightiin säkkituoleissa lattialla maaten ja kattoa tuijottaen.

Toisaalta monet olivat jonottaneet jopa neljä tuntia kokeakseen teamLab★n luomukset, ja minä pääsin sisään vartin odottelun jälkeen. Koskaan en olisi voinut kuvitella, että jonotan lauantai-iltana klo 22 aikaan museoon, mutta ilman muuta tekisin sen uudelleen, sillä ”vain” viiden teoksen luoma elämys oli huumaava ja ainutlaatuinen.

Amos Rexillä ei olisi voinut olla osuvampaa aloitusta. Museo muutti Lasipalatsin aukiota ja kaupunkitilan käyttöä heti rakennustyömaan valmistuttua. Taiteen uudempaa suuntaa esittelevä näyttely loi yhtä dynaamisen mielikuvan kuin aukiolle kurottava museotilan katto, jonka skeittarit, pyöräilijät, piknikille haluavat ottivat välittömästi omakseen. Wau-kokonaisuus.

Lasipalatsin aukio
Lasipalatsin aukio

Live long and prospere Amos Rex.

Lisätiedot:

Mainokset

Historian kipupisteet klassikkojen keskellä

Kevään aikana Ateneumissa olivat dialogissa suomalaiset taideklassikot ja Adel Abidin History Wipes -näyttelyn 11 teosta.

Abel Abidin: Al-Warqaa among Finnish classics

Historian ja ihmisenä olon kipupisteet ja epävakaus pysähdyttävät Adel Abidinin teosten äärellä. Sisällissodan kokemuksia vihdoin läpikäytäessä Abidinin työt muistuttavat, miten historiaa muokataan ja ikäviä asioita pyyhitään muistoista. Meidän ei tarvitse katsoa omassa historiassamme kauas taaksepäin saman toteamiseksi. Mitä tapahtuisi, jos voisimme kirjoittaa historiaa jatkuvasti uudelleen, kuten Orwellin 1984-teoksessa?

Jokaisen oma historia muotoutuu päivittäin. Elämän myötä vanhoja asioita tulkitaan toisin, erilaiset aistiärsykkeet korostavat eri asioita muuttaen historiaa.

Abel Abidin: The Reward and in the back Archive

History Wipes -näyttelyn teoksissa keskiaikaiset kidutusvälineet ovat saaneet lasisen muodon ja ikoninen feeniks kohoaa kohti taivaita. Ikävät asiat pyyhitään historian kuvastosta puhdistusaineella ja kumihanskoilla. Jos et löydä sitä enää Googlella, oiiko sitä koskaan olemassa?

Abel Abidin: WE CAME TO KILL YOUR FATHER

Suomen taiteen klassikoiden keskellä ei sisällissotamme pahemmin näy. Meiltä puuttuu Picasson Guernican kaltaiset ikoniset teokset, mutta Ateneumin seinille on nostettu Henry Ericssonin 1930-luvulla sisällissotaa kuvaavia teoksia. Sisällissotamme on ikuistettu muutamiin öljymaalauksiin sekä Abidinin ”We came to kill your father”-teokseen.

Onneksi kuitenkin sisällissodasta arkistomateriaalia on enemmän kuin yhdestäkään toisesta sisällissodasta, ja Abidinin teoksessakin arkisto herää eloon.

Lue lisää

Ilta Helenen seurassa

Helene Schjerfbeckin teokset Turun taidemuseossa näytillä

Helene Schjerfbeckin teokset Turun taidemuseossa näytillä

Suomen yksi menestyneimmistä tailteilijoista Helene Schjerfbeckin näyttely oli esillä Turun taidemuseossa Suomi100-vuodenvaihteessa 2016 – 2017. Koskettavinta hänen työssään on elämän hiljainen hiipuminen omakuvissa.

Jo lapsena lahjakkaaksi osoittautuneella Helene Schjerfbeckillä oli Suomen valtion syntyaikaan tiiviit yhteydet Turkuun, jolloin hänellä oli yli 20 näyttelyä uudessa Turun taidemuseossa. Turkulaisia puhutelleet teokset saivat kansainvälisen maineen lähes sata vuotta myöhemmin.

Nyt Turun taidemuseon seinillä on lähes 70 vuoden ajalta työt yhdeltä mailman merkittävimmistä modernisteista. Ennen modernismiin uppoutumista Schjerfbeck oli ensimmäisiä girlpowerin kärkiä kuvatessaan menestyksekkäästi miehiseksi lajiksi leimattuja historiamaisemia.

Oman tyylinsä löydettyään hänen töissäään näkyy niin aiheiden kuin värimaailman osalta suomalaisyhteiskunnan kehittyminen, miten paikallisesta tytöstä kasvoi kaunotar Kaliforniasta.

Helene Schjerfbeckin äiti oli usein maalausten aiheena.

Helene Schjerfbeckin äiti oli usein maalausten aiheena.

Keski-iän ohittaneelle Helene Schjerfbeckin omakuvat katseineen, muotokielineen kertovat niin aikalaishistoriasta kuin naiseksi kasvamisesta ja ehkä ammattitaidon saaman tunnustuksen myötä itsetunnon noususta. Lopulta kuitenkin fyysisen olemuksen hauraus voittaa vahvankin sielun.

Elämän hauraus tuntuu Turun taidemuseon seinillä niin mikro- kuin makrohistorian tasoilla.

Helene Schjerfbeck Turun taidemuseossa 16.9.2016 – 29.1.2017.

Lue lisää

Sukellus Kusama-maailmaan

Yayoi Kusaman uskomaton maailma avautui Helsingin uudistuneessa taidemuseossa HAMissa lokakuussa In Infinity -näyttelyssä.

Kusama-maailma imaisee näyttelyvierailijan välittömästi syleilyynsä.

Kusama-maailma imaisee näyttelyvierailijan välittömästi syleilyynsä.

Japanilaistaiteilija on luonut omantakeista taidettaan 1950-luvulta lähtien ja retrospektiivi näyttely esitteli yli 200 teosta. Hänen pallokuvionsa ovat myös muotimaailman ytimessä yhteistyöstä Louis Vuttonin kanssa.

Kurpitsa on monen teoksen inspiraationa.

Kurpitsa on monen teoksen inspiraationa.

Ainutlaatuinen luomisvimma ja taidetyyli takaavat sen, ettei näyttelykokemusta oikein voi verrata mihinkään perinteiseen. Kuva-, materiaali-, konsepti-, videotaidetta sisältävä näyttely imaisee vierailijan värien, muotojen ja erityisesti kurpitsojen maailmaan.

Kusaman "hattivatit" näyttävät taitelijan suosiman muoto- ja värimaailman.

Kusaman ”hattivatit” näyttävät taitelijan suosiman muoto- ja värimaailman.

Eikä maailma toisella puolen ole enää samanlainen.

Lue lisää

Kusama-maailma on tunnettu kurpitsojen lisäksi pallo-kuvioista.

Kusama-maailma on tunnettu kurpitsojen lisäksi pallo-kuvioista.

Ajankuvat valtasivat Ateneumin

Kuvajournalismin ikoni Henri Cartier-Bressonin massiivinen näyttely Ateneumissa toteutti monen valokuvauksesta innostuneen unelmat. Museon seinät olivat täynnä aikansa julkiksia ja edelleen merkittäviä ajattelijoita, historian käännekohtia ja arjen pikku sattumuksia.


Ateneumin Henri Cartier-Bresson -näyttely
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World oil esillä Ateneumissa 23.10.2015 – 31.01.2016.

Henri Cartier-Bresson kypsyi hitaasti valokuvaajaksi taidemaalariopintojen kautta ja matkustaen itseensä sekä maailmaan tutustuen. Seinillä olevat alkuvuosien otokset osoittavat hyvin teknisen osaamisen ja yhteiskunnallisen tarkkasilmäisyyden kehittymisen oman äänen löytämisen myötä.

Cartier-Bresson oli tunnettu ratkaisevan hetken vangitsemisesta. Hän saattoi odottaa pitkään kadun kulmassa, jotta ennalta valittu näkymä muuntui, täydentyi halutulla tavalla. Toisaalta Ateneumin seinillä 300 valokuvaa osoittavat myös, että hänellä oli taito hakeutua paikkoihin, jotka olivat maailmanhistoriallisesti merkittäviä: Gandhin viime hetket, Kuomingtangin kukistuminen.

Magnum-valokuvatoimiston perustajiin yhdessä Robert Capan kanssa kuulunut Cartier-Bresson muovasi kuvajournalismia nykyiseen muotoonsa. Muutaman vuosikymmenen ajan toisen maailmansodan jälkeen valokuvaaja oli keskeisessä asemassa itsenäisenä toimijana tarjoten näkökulmia ympäröivään maailmaan.

Ateneum ulkoa
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World näkyi hyvin Helsingin katukuvassa.

Valokuvataiteilijoille Cartier-Bressonin valokuvat voivat näyttäytyä tavanomaisina ja ehkä tylsinäkin ajankuvina vaikkakin tulvillaan tunteita ja yhteiskunnallista kommentointia. Mutta journalismiin suuntautuneimmille ja erityisesti valokuvauksen harrastajille Ateneumin näyttely on aarreaitta, joka tarjoaa lukuisista teoksista tutut otokset elämää syleilevinä kokemuksina.

The Decisive Moment
Henri Cartier-Bresson: The Decisive Moment – Photographs by Henri Cartier Bresson

Sopivasti samaan aikaan loppuvuoden näyttelyn aikaan Henri Cartier-Bressonin tunnetuin teos, Images à la sauvette – The Decisive Moment sai uusintapainoksen, joten kuvajournalismin perusteos on kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa.

Ennen kaikkea Cartier-Bressonin töissä inhimillinen ja arvostava suhtautuminen kanssaeläjiin huokuu kauas valokuvan reunoja pitemmälle. Uskomattomien ajankuvien ja historiallisten hetkien ikuistamisen lisäksi meidän kaikkien samanlaisuus ja siten yhdenvertaisuus on hyvä muistaa tänäkin päivänä.

Lue lisää

Tottelemattomuuskoulussa brändimaailmassa

Kiasman yläkerta tulvi värejä ja tutunoloisia muotoja Jani Leinosen osoittaessa vastustelemattomasti yhteiskunnan epäkohtia ja ristiriitaisuuksia.

Jani Leinonen: Tottelemattomuuskoulu
Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu on pysyvästi Kiasman kokoelmissa.

Museoiden seinien ulkopuolella ajatuksia ja toimia herättävä Jani Leinonen toi arjesta niin tutun mutta kuitenkin vinksahtaneen kuvamaailman Tottelemattomuuskouluun. Oikeudessakin taiteensa puolesta taistellut Leinonen ei kumartele kansainvälisille brändeille käyttäessään mainoksissa kirkuvaa logomaailmaa viestinsä välittämiseen.

Multiculturalism on täällä
Leinosen teokset ovat ennakoituakin ajankohtaisempia Lähi-idän pakolaisten saapuessa hyvinvointivaltion porteille.

Yhteiskuntaa ja arjen mekanismeja kyseenalaistava Leinonen on entistäkin ajankohtaisempi ja osuvampi suvaitsemattomuuden noustessa nopeampaa tahtia kuin Suomeen pyrkivien pakolaisten määrä.

Koin Leinosen koulun samalla kertaa Robert Mapplethorpen retrospektiivisen mustavalkomaailman jälkeen, ja kieltämättä niin aivot kuin silmät huusivat hetken värikylläisyyden keskellä. Katsojalle suunnatut viestit eivät kuitenkaan huku vaan piirtyvät terävinä kyseenalaistaen museon ulkopuolelta löytyvän maailman.

Jani Leinonen: Hunger King
Jani Leinosen käsittelevät monin eri tavoin arjen epäoikeudenmukaisuuksia.

Lue lisää

Valoa kansalle

Kuudetta kertaa järjestetty Lux Helsinki toi kirjaimellisesti valon keskelle pimeyttä. Harvoin on Suomessa yhtä pimeää kuin tänä alkutalvena on ollut. Niinpä Lux Helsinki oli enemmän kuin tarpeen valontuojana. Kilometreillä ei ollut väliä, jotta valot ja värit voisivat hieman virkistää kaamoksen tyrmäämiä.

Katso lisää