Huumori vilahtelee Veturitallin seinillä

Salon Veturitallin näyttelyt jatkavat maineikkaiden valokuvaajien sarjaa. Helmikuun 2018 alkuun saakka seinät on peitetty Elliott Erwittin teoksilla yli 60 vuoden ajalta. Pääasiassa mustavalkokuvin on katettu niin kylmänsodan avainhetket ja presidentilliset surun alhot kuin myös teollisuuskaupunginosien elämää tai mainos- ja markkinointimaailman tarpeita.

Magnum-kollektiivin kuvaajana odotin näkeväni kuvajournalismin huippuotoksia, vangittuja hetkiä Henri Cartier-Bressonin ja Josef Kouldelkan tapaan, ja tämä myös toteutui muun muassa Jaqueline Kennedyn sydäntä särkevässä katseessa sekä dokumentaarisissa otoksissa arjessa.

Mutta petyin, miten monet cartier-bressonmaiset otokset olivat lavastettuja ja useimmiten markkinointi-/lifestyle-tarkoituksessa, vaikka Erwitt onkin tunnettu mainosurastaan.

Kuitenkin seinillä oli myös runsaasti huumoria, hassuja kohtaamisia tai kenties jopa noloiksi laskettavia tilanteita esimerkiksi tärkeän näköiset pukumiehet valkokehyksisten valkoisten taulujen edessä vakavina keskustellen tai keski-ikäiset miehet parveilemassa alastonta naista kuvaavan taulun edessä.

Inhimillisimmillään kuvissa poseeraavat Erwittin aina palvomat koirat omistajineen. He yhdessä ovat epäilemättä hänen tunnistetuimmat kohteensa.

Erwittin käsittämättömän pitkä ura jatkuu yhä.

Lue lisää

Mainokset

Pariisi humanistikuvaajan silmin

Lapset mutaisella kadulla maailmanvalloittajan ilmein sekä vakavina koulunpenkillä; karusellin ratsut matkaamassa rantabulevardilla; tanssiva pari itsenäisyyspäivän viime hetkenä korttelin kulmassa. Ranskalainen Robert Doisneaun ikuistamat hetket kantavat katsojan vuosikymmenten taa Turun taidemuseossa kesällä 2017 Minun Pariisini -näyttelyssä.

Nuoret sotilaat uniformuissaan

Nuoret sotilaat uniformuissaan

Tunnetuin Robert Doisneau on Pariisin kaupungintalon edustalla lavastetusta suutelukuvastaan, mutta humanistisen valokuvaajan sydän sykki Pariisin laitakaupunkien vaatimattomille ihmisille. Vaikka taidemuseon seinillä on katukuvauksen perinteitä luovia teoksia runsaasti, mukana on myös otoksia tunnetuista taiteilijoista ja seurapiirien yltäkylläisestä juhlinnasta.

Doisneaun taiteilijamuotokuvia

Doisneaun taiteilijamuotokuvia

Todennäköisesti omasta mielentilastani johtuen museon seinillä koskettavimmat valokuvat ovat ne tunnetuimmat. Näyttelyä kiertäessäni huomasin jatkuvasti vertailevani näkemääni Henri Cartier-Bressonin töihin, jotka kuvittivat Ateneumin seiniä muutama vuosi sitten. Ja jäin kaipaamaan Cartier-Bressonin ratkaisevan hetken ja erityisesti kansainvälisesti, yhteiskunnallisesti merkittävien kuvien puutetta.

Doisneaun Jacques Tati

Doisneaun Jacques Tati

Tämä kuitenkin on Doisneaun kohdalla täysin väärä lähtökohta, ja hänen loistavat otoksensa ovatkin parhaimmillaan ikuistettuja ajankuvia tavallisesta pariisilaiselämästä. Cartier-Bressonin tavoin Doisneau valitsi näkymän ja odotti sopivien ”näyttelijöiden” saapumista estradille. Elämänilo, lasten salainen maailma, onnen hetken sodan vaikutusten näkyessä vielä taustalla, lavasteissa kertovat monitulkintaisesta maailmasta kurjuudenkin keskellä kiiltokuvien tuolla puolen.

Merkittävää on myös, että otoksissa on yhtä olennainen kuin pariisilaiset itse kaupunki raunioineen ja rakennusvimmoineen.

Kuvakaappaus Le révolté du merveilleux -videosta pariisilaisen juorukellon hedelmällisestä kertomuksesta

Kuvakaappaus Le révolté du merveilleux -videosta pariisilaisen juorukellon hedelmällisestä kertomuksesta

Parhaiten mielestäni Robert Doisneaun työhön, kiehtovimpiin teoksiin ja ajatuksiin pääsee näyttelyyn kuuluvan Doisneaun lapsenlapsen tekemän Robert Doisneau – Le révolté du merveilleux –videon avulla.

Matka menneeseen, Doisneaun toivomaan ja ikuistamaan maailmaan on tervetullut elämys.

Ajankuvat valtasivat Ateneumin

Kuvajournalismin ikoni Henri Cartier-Bressonin massiivinen näyttely Ateneumissa toteutti monen valokuvauksesta innostuneen unelmat. Museon seinät olivat täynnä aikansa julkiksia ja edelleen merkittäviä ajattelijoita, historian käännekohtia ja arjen pikku sattumuksia.


Ateneumin Henri Cartier-Bresson -näyttely
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World oil esillä Ateneumissa 23.10.2015 – 31.01.2016.

Henri Cartier-Bresson kypsyi hitaasti valokuvaajaksi taidemaalariopintojen kautta ja matkustaen itseensä sekä maailmaan tutustuen. Seinillä olevat alkuvuosien otokset osoittavat hyvin teknisen osaamisen ja yhteiskunnallisen tarkkasilmäisyyden kehittymisen oman äänen löytämisen myötä.

Cartier-Bresson oli tunnettu ratkaisevan hetken vangitsemisesta. Hän saattoi odottaa pitkään kadun kulmassa, jotta ennalta valittu näkymä muuntui, täydentyi halutulla tavalla. Toisaalta Ateneumin seinillä 300 valokuvaa osoittavat myös, että hänellä oli taito hakeutua paikkoihin, jotka olivat maailmanhistoriallisesti merkittäviä: Gandhin viime hetket, Kuomingtangin kukistuminen.

Magnum-valokuvatoimiston perustajiin yhdessä Robert Capan kanssa kuulunut Cartier-Bresson muovasi kuvajournalismia nykyiseen muotoonsa. Muutaman vuosikymmenen ajan toisen maailmansodan jälkeen valokuvaaja oli keskeisessä asemassa itsenäisenä toimijana tarjoten näkökulmia ympäröivään maailmaan.

Ateneum ulkoa
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World näkyi hyvin Helsingin katukuvassa.

Valokuvataiteilijoille Cartier-Bressonin valokuvat voivat näyttäytyä tavanomaisina ja ehkä tylsinäkin ajankuvina vaikkakin tulvillaan tunteita ja yhteiskunnallista kommentointia. Mutta journalismiin suuntautuneimmille ja erityisesti valokuvauksen harrastajille Ateneumin näyttely on aarreaitta, joka tarjoaa lukuisista teoksista tutut otokset elämää syleilevinä kokemuksina.

The Decisive Moment
Henri Cartier-Bresson: The Decisive Moment – Photographs by Henri Cartier Bresson

Sopivasti samaan aikaan loppuvuoden näyttelyn aikaan Henri Cartier-Bressonin tunnetuin teos, Images à la sauvette – The Decisive Moment sai uusintapainoksen, joten kuvajournalismin perusteos on kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa.

Ennen kaikkea Cartier-Bressonin töissä inhimillinen ja arvostava suhtautuminen kanssaeläjiin huokuu kauas valokuvan reunoja pitemmälle. Uskomattomien ajankuvien ja historiallisten hetkien ikuistamisen lisäksi meidän kaikkien samanlaisuus ja siten yhdenvertaisuus on hyvä muistaa tänäkin päivänä.

Lue lisää

Tottelemattomuuskoulussa brändimaailmassa

Kiasman yläkerta tulvi värejä ja tutunoloisia muotoja Jani Leinosen osoittaessa vastustelemattomasti yhteiskunnan epäkohtia ja ristiriitaisuuksia.

Jani Leinonen: Tottelemattomuuskoulu
Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu on pysyvästi Kiasman kokoelmissa.

Museoiden seinien ulkopuolella ajatuksia ja toimia herättävä Jani Leinonen toi arjesta niin tutun mutta kuitenkin vinksahtaneen kuvamaailman Tottelemattomuuskouluun. Oikeudessakin taiteensa puolesta taistellut Leinonen ei kumartele kansainvälisille brändeille käyttäessään mainoksissa kirkuvaa logomaailmaa viestinsä välittämiseen.

Multiculturalism on täällä
Leinosen teokset ovat ennakoituakin ajankohtaisempia Lähi-idän pakolaisten saapuessa hyvinvointivaltion porteille.

Yhteiskuntaa ja arjen mekanismeja kyseenalaistava Leinonen on entistäkin ajankohtaisempi ja osuvampi suvaitsemattomuuden noustessa nopeampaa tahtia kuin Suomeen pyrkivien pakolaisten määrä.

Koin Leinosen koulun samalla kertaa Robert Mapplethorpen retrospektiivisen mustavalkomaailman jälkeen, ja kieltämättä niin aivot kuin silmät huusivat hetken värikylläisyyden keskellä. Katsojalle suunnatut viestit eivät kuitenkaan huku vaan piirtyvät terävinä kyseenalaistaen museon ulkopuolelta löytyvän maailman.

Jani Leinonen: Hunger King
Jani Leinosen käsittelevät monin eri tavoin arjen epäoikeudenmukaisuuksia.

Lue lisää

Keskiaikaa etsimässä

Turun keskiaikaiset markkinat on sukeltanut eri teemoin menneisiin aikakausiin kesä-heinäkuun vaihteessa vuodesta 1996 lähtien. Tapahtuma on varmasti niin larppaajien, historiasta kiinnostuneiden ja lasten toivepaikka. Missä muualla Suomessa voisi luontevimmin astella samoja katuja ritarin tai linnanneidon kanssa tai nähdä kaksintaistelua ratsain?

Elämyksiä on tarjolla kaikille aisteille myös Vanhan Suurtorin ulkopuolella, sillä markkinat levittäytyvät kojuineen Aurajokivarteen, ja tuoksut ja musiikki eivät ohittavat tapahtuma-alueen puuaidan helposti.

Entisaikojen musiikki, työtavat, ruoat ja esitykset takaavat, että hetken voi kuvitella elävänsä jotain muuta vuosisataa keskiaikaisessa ympäristössä.

 

Tour de Turku

Perinteinen TS-kortteliajo valtasi keväisen Aurajokirannan huhtikuun lopussa. Vuodesta 1957 järjestetty pyöräilykisa toi jälleen toistasataa polkijaa kiertämään neljän kilometrin kierrosta.

Jännitystä, vauhdin hurmaa, toisinaan draamaa ja aina suuren maailman tuntua, kuitenkin ilman lisäaineita tai keplottelua.

Onneksi tänä vuonna turkulaisten olohuoneessa oli keli kesäinen suosien sekä kilpailijoita että monisatapäistä yleisöä.

Katso lisää

Valoa kansalle

Kuudetta kertaa järjestetty Lux Helsinki toi kirjaimellisesti valon keskelle pimeyttä. Harvoin on Suomessa yhtä pimeää kuin tänä alkutalvena on ollut. Niinpä Lux Helsinki oli enemmän kuin tarpeen valontuojana. Kilometreillä ei ollut väliä, jotta valot ja värit voisivat hieman virkistää kaamoksen tyrmäämiä.

Katso lisää