Tour de Turku

Perinteinen TS-kortteliajo valtasi keväisen Aurajokirannan huhtikuun lopussa. Vuodesta 1957 järjestetty pyöräilykisa toi jälleen toistasataa polkijaa kiertämään neljän kilometrin kierrosta.

Jännitystä, vauhdin hurmaa, toisinaan draamaa ja aina suuren maailman tuntua, kuitenkin ilman lisäaineita tai keplottelua.

Onneksi tänä vuonna turkulaisten olohuoneessa oli keli kesäinen suosien sekä kilpailijoita että monisatapäistä yleisöä.

Katso lisää

Ken on kaunehin

En ole eläinnäyttelyiden kannattaja, mutta kävin kissanäyttelyssä viikonloppuna, kun ystävän kasvatit olivat tuomaroitavina. Ymmärrän näyttelyiden tärkeyden eri rotujen esittelyn kannalta. Mikäpä olisi helpompi keino tutustua lukuisiin eri kissarotuihin ja kenties löytää oma lemmikkinsä kymmenien joukosta.

Pienen olennon puolesta pienessä tilassa pitäminen useiden tuntien ajan päivittäin tuntuu pahalta. Onneksi näillä lemmikeillä on palvelija lähellä, virikkeitä tarjolla sekä usein myös seuralainen samassa tilassa. Lähes yhtä pienessä tilassa joutuvat supikoirat ja ketut viettämään aikaansa ennen turkin luovutusta ilman minkäänlaista mielekkyyttä.

Ulkonäöllinen ja luonteenpiirteiden paremmuudesta kisaaminen tuntuu kuitenkin käsittämättömältä. Rotuja jalostetaan muutamien tuomareiden mieltymysten mukaan.

Ilman muuta jalostuksella on myös ollut huonojen puolien karsimisessa olennainen rooli, mutta viimeisen sadan vuoden aikana painopiste on lajista riippumatta tainnut olla ennen kaikkea ulkoisissa piirteissä.

Onneksi ainakaan vielä kissojen osalta fyysiset vaivat, jotka johtuvat pääosin ihmisten visuaalisten mieltymysten täyttämisestä, eivät ole kovin yleisiä. Koirien osalta jotkut eläinlääkärit ovat rinnastaneet liian pitkälle menneen jalostuksen joltain osin jopa pahoinpitelyyn, esim. Cavalierkingcharlesinspanielit kärsivät liian pienestä aivokuoresta, jonka aiheuttamaa kipua voi vain arvailla.

Kenties tulevaisuudessa erilaiset eläinnäyttelyt voisivat olla lyhyempiä, virtuaalisia ja kasvattajien vaalima ja tuomareiden ohjaam jalostus tähtäisi ulkonäön sijaan entistä enemmän terveelliseen ja hyvinvoivaan lemmikkiin.

Että se kauneus olisi vähän syvemmällä kuin katsojan silmien edessä.

Seimi toi italialaistunnelman kansallispyhättöön

Turun tuomiokirkon Agricola-kappeliin rakennettiin italialaisperäinen seimi jouluksi 2013. Seimitaiteilija Francesco Artesen luomukset ovat aiemmin koristaneet muun muassa Pyhän Pietarin kirkkoa. Samaan aikaan turkulaisseimen kanssa vielä suurempi teos rakennettiin Brasiliaan.

Seimi toi välittömästi Pietarin aukiolta tutun tunnelman jäyhään kansallispyhättöömme: väenpaljouden ja jonotuksen.

Seimi oli yllättävän suuri, vaikka se taiteilijan mittakaavassa taisi olla pienimmästä päästä. Itse seimi toisti Basilicatan maakunnan Materan vanhankaupungin (Sassi di Matera) ainutlaatuista kukkula- ja kalliomiljöötä. Hahmoilla on aikanaan ollut elävät esikuvansa vaatetusta myöten.

Samalla ehkä suomalaisille oudompi traditio lutviutui nopeasti joulun viettoon keräten kymmeniä tuhansia katselijoita. Ehkä tapakristitylle, agnostikolle tai pakanalle seimi on kiehtova taidonnäyte, joka neljän minuutin vuorokausineen edustaa multimediataideteosta kuin historiallista tai kristillistä tapahtumaa.

Kuitenkin vierailu kehdon luona oli sykähdyttävä kokemus ja kirkon harras ympäristö toi oman suitsukkeensa elämykseen. Ihmistungoksesta huolimatta rauha tuntui saavuttavan joulukiireiden stressaamat ihmiset ja parempi mieli ja hyvä tahto näytti täyttävän katselijat.

Ehkä seimi toi joulun ihmeen…

Turun linnassa vanha tuntuu uudelta

1280-luvulta Turkua turvannut Turun linna sai uuden perusnäyttelyn kesäkuussa 2012. Pietari Brahen aikaan keskittyvät miniatyyrit monipuolisen ja nykyaikaisen perusnäyttelyn kruununa vievät vierailijan tunneiksi kiehtovan historian lumoihin.

Useaan otteeseen laajennettu ja toisen maailmansodan aikaan pahoin tuhoutunut linna on yksi Suomen kansallisylpeyksistä. Suomalaisittain loisteliaan hovielämän itseoikeutettuihin valtioihin sekä arjen pyörittäjien elämä avautuu ennen kokemattomalla tavalla linnan näyttelytilassa.

Palvelijoiden, porvareiden sekä ruhtinaiden tarinat kietoutuvat toisiinsa kiehtovia esineitä täynnä olevien vitriinien keskellä. Näyttely tarjoaa jokaiselle jotakin iästä riippumatta.

Upeana huipennuksena on puolen vuoden työn vaatinut miniatyyrilinna, jonka yksityiskohdat keittiön ruokavarastoista eri yhteiskuntaluokkien tiloista ja tehtävistä ovat huimia käsityötaidon näytteitä.

Lue lisää