Historian kipupisteet klassikkojen keskellä

Kevään aikana Ateneumissa olivat dialogissa suomalaiset taideklassikot ja Adel Abidin History Wipes -näyttelyn 11 teosta.

Abel Abidin: Al-Warqaa among Finnish classics

Historian ja ihmisenä olon kipupisteet ja epävakaus pysähdyttävät Adel Abidinin teosten äärellä. Sisällissodan kokemuksia vihdoin läpikäytäessä Abidinin työt muistuttavat, miten historiaa muokataan ja ikäviä asioita pyyhitään muistoista. Meidän ei tarvitse katsoa omassa historiassamme kauas taaksepäin saman toteamiseksi. Mitä tapahtuisi, jos voisimme kirjoittaa historiaa jatkuvasti uudelleen, kuten Orwellin 1984-teoksessa?

Jokaisen oma historia muotoutuu päivittäin. Elämän myötä vanhoja asioita tulkitaan toisin, erilaiset aistiärsykkeet korostavat eri asioita muuttaen historiaa.

Abel Abidin: The Reward and in the back Archive

History Wipes -näyttelyn teoksissa keskiaikaiset kidutusvälineet ovat saaneet lasisen muodon ja ikoninen feeniks kohoaa kohti taivaita. Ikävät asiat pyyhitään historian kuvastosta puhdistusaineella ja kumihanskoilla. Jos et löydä sitä enää Googlella, oiiko sitä koskaan olemassa?

Abel Abidin: WE CAME TO KILL YOUR FATHER

Suomen taiteen klassikoiden keskellä ei sisällissotamme pahemmin näy. Meiltä puuttuu Picasson Guernican kaltaiset ikoniset teokset, mutta Ateneumin seinille on nostettu Henry Ericssonin 1930-luvulla sisällissotaa kuvaavia teoksia. Sisällissotamme on ikuistettu muutamiin öljymaalauksiin sekä Abidinin ”We came to kill your father”-teokseen.

Onneksi kuitenkin sisällissodasta arkistomateriaalia on enemmän kuin yhdestäkään toisesta sisällissodasta, ja Abidinin teoksessakin arkisto herää eloon.

Lue lisää

Mainokset

Ajankuvat valtasivat Ateneumin

Kuvajournalismin ikoni Henri Cartier-Bressonin massiivinen näyttely Ateneumissa toteutti monen valokuvauksesta innostuneen unelmat. Museon seinät olivat täynnä aikansa julkiksia ja edelleen merkittäviä ajattelijoita, historian käännekohtia ja arjen pikku sattumuksia.


Ateneumin Henri Cartier-Bresson -näyttely
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World oil esillä Ateneumissa 23.10.2015 – 31.01.2016.

Henri Cartier-Bresson kypsyi hitaasti valokuvaajaksi taidemaalariopintojen kautta ja matkustaen itseensä sekä maailmaan tutustuen. Seinillä olevat alkuvuosien otokset osoittavat hyvin teknisen osaamisen ja yhteiskunnallisen tarkkasilmäisyyden kehittymisen oman äänen löytämisen myötä.

Cartier-Bresson oli tunnettu ratkaisevan hetken vangitsemisesta. Hän saattoi odottaa pitkään kadun kulmassa, jotta ennalta valittu näkymä muuntui, täydentyi halutulla tavalla. Toisaalta Ateneumin seinillä 300 valokuvaa osoittavat myös, että hänellä oli taito hakeutua paikkoihin, jotka olivat maailmanhistoriallisesti merkittäviä: Gandhin viime hetket, Kuomingtangin kukistuminen.

Magnum-valokuvatoimiston perustajiin yhdessä Robert Capan kanssa kuulunut Cartier-Bresson muovasi kuvajournalismia nykyiseen muotoonsa. Muutaman vuosikymmenen ajan toisen maailmansodan jälkeen valokuvaaja oli keskeisessä asemassa itsenäisenä toimijana tarjoten näkökulmia ympäröivään maailmaan.

Ateneum ulkoa
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World näkyi hyvin Helsingin katukuvassa.

Valokuvataiteilijoille Cartier-Bressonin valokuvat voivat näyttäytyä tavanomaisina ja ehkä tylsinäkin ajankuvina vaikkakin tulvillaan tunteita ja yhteiskunnallista kommentointia. Mutta journalismiin suuntautuneimmille ja erityisesti valokuvauksen harrastajille Ateneumin näyttely on aarreaitta, joka tarjoaa lukuisista teoksista tutut otokset elämää syleilevinä kokemuksina.

The Decisive Moment
Henri Cartier-Bresson: The Decisive Moment – Photographs by Henri Cartier Bresson

Sopivasti samaan aikaan loppuvuoden näyttelyn aikaan Henri Cartier-Bressonin tunnetuin teos, Images à la sauvette – The Decisive Moment sai uusintapainoksen, joten kuvajournalismin perusteos on kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa.

Ennen kaikkea Cartier-Bressonin töissä inhimillinen ja arvostava suhtautuminen kanssaeläjiin huokuu kauas valokuvan reunoja pitemmälle. Uskomattomien ajankuvien ja historiallisten hetkien ikuistamisen lisäksi meidän kaikkien samanlaisuus ja siten yhdenvertaisuus on hyvä muistaa tänäkin päivänä.

Lue lisää