Läpi kiven ja sovinnaisuuden

Kahdelta Turun saarelta lähtöisin olevien taiteilijoiden töiden erot taitavat olla tietyn elimen koossa. Kansallista tarinaa rakentaneen Wäinö Aaltosen patsaat ja Touko Laaksosen piirrokset ihannoivat liikunnallisen vartalon piirteitä.

Paavo Nurmi -patsaan pienoisluonnoksia
Suurmiehiä ja merkittäviä naisia kiveen, pronssiin ja kipsiin ikuistettuna

Wäinö Aaltosen museona 50-vuotisjuhlanäyttely esittelee taiteen suurmiehen ja nuoren kansakunnan imagonrakentajan kolme- ja kaksiulotteisia teoksia. Aaltosen patsaat ovat herkkiä ja siroja klassisen taiteen mukaisesti tervehenkistä ihmisvartaloa ylistäviä.

Vuosikymmenten aikana patsaat säilyttivät pääasiassa esittävän muotonsa, vaikka näyttelyyn mahtuu muun muassa muutama kubistinen teos. Nuoren kansakunnan kasvot ja kansallishengen rakentajat on ikuistettu marmoriin, pronssiin ja kipsiin sekä kankaalle.

Aaltosen näyttely on myös osa virallista Suomi100-ohjelmaa.

 Eduskunnan kullatut patsaat palaavat alkuperäiselle paikalleen remontin valmistuttua.
 Taustalla näkyvä Atlantis I ja II olivat yhdet koskettavimmista Aaltosen töistä.

Tomin historia täytti Pimiön

Jos Wäinö Aaltonen oli merkittävässä asemassa nuoren kansakunnan itsetuntoa rakennettaessa, vähintään yhtä merkittävä oli Touko Laaksosen rooli vähemmistökulttuurin kehityksessä. Ja kun Tom of Finlandin kuvamaailma levisi vähemmistöstä laajalle yleisölle, Tomin miehet ovat muovanneet huomattavasti enemmän kulttuuria ja muotia kuin Aaltosen työt Suomea.

Laaksosen työt olivat tunnettuja osaltaan luonnonläheisyydestään, eikä ero Aaltosen patsaisiin esimerkiksi Sadonkorjuu ja Työmies ole kovin suuri.

Laaksosen töistä oli ensimmäinen suuri retrospektiivi Logomossa Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Nyt näyttely on valitettavan pieni mutta valottaa onneksi Kakskerrasta lähtöisin olevan muusikon ja taiteilijan elämää enemmän kuin yleensä taiteiljoista on tapana.

Työläisperheeseen syntynyt Wäinö Aaltonen eli elämänsä ensimmäiset vuosikymmenet Hirvensalossa pitäen tiiviisti yhteyttä kirjeitse erityisesti siskoonsa. Valokuvien perusteella Touko Laaksonen oli varakkaammasta joskin lähes yhtä monilapsisesta perheestä. Yhtä lailla hän piti tiiviisti yhteyttä kirjeitse siskoonsa.

Paljas pinta ja luonnonmukaisuus siivittivät molempien taidetta. Tom of Finlandilla tosin unelmat siivittivät enemmän piirrosjälkeä. Turun poikien teokset täydentävät upeasti toisiaan, vaikka töitä olisi toivonut olevan hieman tasapainoisemmassa suhteessa esillä.

Dirk Durkheim ja Tom of Finland niin valokuvana kuin teoksena.

Lue lisää

Mainokset