Sotien uhrit esillä museossa

Wäinö Aaltosen museon Sisällissota-näyttely muistuttaa meitä, että vaikka Suomen sisäisestä konfliktista on sata vuotta, monessa muussa paikassa arki on pelkoa, kuolemaa, pakenemista.

Sodan ja väkivallan jättämät jäljet, aseen kokoamisen ja purkamisen äänet, tuhon ikuistetut hetket, siitä on WAMin näyttely tehty. Sotaa ja vainoa paenneiden kuvat ja sanat vyöryvät näyttelytilassa muistuttaen meitä, että vaikka kansallisesta vastakkainasettelustamme on sata vuotta, muualla tuska on tätä päivää.

Juha Welling: Siviiliuhrit (2017)

Puhuttelevasta näyttelystä eniten minua koskettivat Juha Wellingin pieni teos Siviiliuhrit, joka kuvaa uhreja teloittajien käsissä sekä suuri Hodhayfa Salihin maalaus Put yourself in their place. Jälkimmäisen ansiosta yksikään uutispätkä tai suora lähetys sota-alueelta ei mene ohi koskettamatta syvästi.

Hodhayfa Salih: Put yourself in their place (2017)
Paavo Räbinä: Ulos (2016)

Älä unohda

Alkuvuonna Ateneumissa oli esillä Adel Abidin näyttely sisällissotaa ja muistoja käsitellyt History wipes -näyttely. WAMissa esillä oli huoneen kokoinen Abidin teos, joka muodostui sodan kauhuja kokeneiden lasten haastatteluista ja piirroksista. Kotoaan vainoa ja sotaa paenneet saavat äänen ja kasvot myös Candice Breitz’n videoteoksissa. 

Adel Abidin: Their Dreams (2011)
Candice Breitz: Love Story (2016)

Näyttely tuo myös sisällissodan turkulaiseen katukuvaan, sillä museon eteen on tuotu syyrialaisraunioista kivilohkareita muistuttamaan, mikä on siellä, voisi olla myös täällä.

Anssi Pulkkinen: Streetview (Reassembled) (2017)

Ajankohtainen havahduttava näyttely on esillä Wäinö Aaltosen museossa 05.10.2018 – 13.01.2019.

 Lue lisää

Mainokset

Historian kipupisteet klassikkojen keskellä

Kevään aikana Ateneumissa olivat dialogissa suomalaiset taideklassikot ja Adel Abidin History Wipes -näyttelyn 11 teosta.

Abel Abidin: Al-Warqaa among Finnish classics

Historian ja ihmisenä olon kipupisteet ja epävakaus pysähdyttävät Adel Abidinin teosten äärellä. Sisällissodan kokemuksia vihdoin läpikäytäessä Abidinin työt muistuttavat, miten historiaa muokataan ja ikäviä asioita pyyhitään muistoista. Meidän ei tarvitse katsoa omassa historiassamme kauas taaksepäin saman toteamiseksi. Mitä tapahtuisi, jos voisimme kirjoittaa historiaa jatkuvasti uudelleen, kuten Orwellin 1984-teoksessa?

Jokaisen oma historia muotoutuu päivittäin. Elämän myötä vanhoja asioita tulkitaan toisin, erilaiset aistiärsykkeet korostavat eri asioita muuttaen historiaa.

Abel Abidin: The Reward and in the back Archive

History Wipes -näyttelyn teoksissa keskiaikaiset kidutusvälineet ovat saaneet lasisen muodon ja ikoninen feeniks kohoaa kohti taivaita. Ikävät asiat pyyhitään historian kuvastosta puhdistusaineella ja kumihanskoilla. Jos et löydä sitä enää Googlella, oiiko sitä koskaan olemassa?

Abel Abidin: WE CAME TO KILL YOUR FATHER

Suomen taiteen klassikoiden keskellä ei sisällissotamme pahemmin näy. Meiltä puuttuu Picasson Guernican kaltaiset ikoniset teokset, mutta Ateneumin seinille on nostettu Henry Ericssonin 1930-luvulla sisällissotaa kuvaavia teoksia. Sisällissotamme on ikuistettu muutamiin öljymaalauksiin sekä Abidinin ”We came to kill your father”-teokseen.

Onneksi kuitenkin sisällissodasta arkistomateriaalia on enemmän kuin yhdestäkään toisesta sisällissodasta, ja Abidinin teoksessakin arkisto herää eloon.

Lue lisää