Bremer 107 kertaa

Stefan Bremerin toinen retrospektiivi Keskeltä ja täysillä -näyttely tuo 107 hyvinkin erilaista teosta vuosikymmenten varrelta Salon Veturitalliin kesäksi 2019.

Kehitysvammaiset näyttelijät klassisissa oopperarooleissa

Kehitysvammaiset näyttelijät klassisissa oopperarooleissa

Stefan Bremer on kulkenut omana itsenään isänsä Caj Bremerin viitoittamaa tietä. Nuoremman Bremerin teokset ovat tulleet alkujaan tunnetuiksi nuorten helsinkiläisten yöelämän kuvauksesta perheen, pakolaisten, inhimillisen kohtaamisesta abstrakteihin vain kameran sulkimen pysäyttämiin hetkiin.

Henkilökuvia

Henkilökuvia

Uppoutuessani Bremerin uralta esiin nostettujen teosten maailmaan ensimmäistä kertaa koin alkumetreillä sekavuutta. Erilaiset teokset oli nostettu esille, mutten syystä tai toisesta johtuen, löytänyt niiden välistä dialogia Salon taidemuseon ensimmäisessä tilassa. Tuntui kuin kaikki haluttiin näyttää kerralla sen sijaan, että olisi ollut hetki aikaa hengähtää.

Vesivärityö

Vesivärityö

Ehkä tuo olotila kertoo ennen kaikkea Stefan Bremerin monipuolisuudesta ja lukemattomista kiinnostuksen kohteista, kun oopperasankareiksi puetut näyttelijät ovat kasvotusten abstraktien väri- ja vesiyhdistelmien kanssa. Samaten sarja vain yhden kuvan edustajalla Gobin autiomaasta, tuntui hieman irrallisesta. Toisaalta yksinäisenä otoksena korostui myös valokuvausmatkojen ilmastollinen vaikutus. Minkälaisin kustannuksin ikuistamme muille esiteltävät kaukomatkakuvamme.

Afrikkalaisprinssi

Afrikkalaisprinssi

Ennen kaikkea Bremer loistaa ihmisten ja tarinoiden ikuistajana. Viimeisin keskustelua herättänyt kokonaisuus kuvaa tänne tulleita pakolaisia ja heidän kännyköistään löytyvät elämän tärkeimmät kuvat. Vuosina 2015-2016 kuvasarjaa täydentää muun muassa tänä vuonna kuvattu Horisontti-sarja meren ja taivaan kohtaamisista. Minulle maisema tuntuu kotoisimmalta ja rauhoittavimmalta, mutta yhdistettynä nykytilaan ja aiempaan pakolaisvirtaan meri saattaa olla painajainen ja tuhon tyyssija.

Tärkeintä maailmassa

Tärkeintä maailmassa

Afrikkalaiskuvat tuovat iloiset värit ja kasvot taidemuseon seinille ja mielen korkealle, kunnes seuraavassa tilassa 1940-luvun keskitysleirien jäänteet tämän vuosikymmenen pakolaiskuvien rinnalla muistuttavat jälleen ihmisten kyvystä julmaan.

Afrikkalaismaisemia

Afrikkalaismaisemia

Auschwitz

Auschwitz

Auschwitzin rinnalla kuvat Pripjatista ovat ahdistavia. Jälkimmäiset konkretisoivat juuri Chernobyl-tv-sarjassa läpikäydyn ja kerratun elävästi.

Kettu Tsernobylin maisemissa

Kettu Tsernobylin maisemissa

Stefan Bremerin retrospektiivi hengästyttää laaja-alaisuudellaan ja koskettaa inhimillisyydellään. Niin ihminen kuin luonto ovat hellävaraisen, toisinaan rujonkin, katseen kohteena.

Merinäkymiä

Merinäkymiä

Lue lisää

Valokuvauksen uranuurtajan työt ensi kertaa esillä Suomessa

Amerikkalaiskuvaaja Imogen Cunninghamin teokset ovat ensimmäistä kertaa Suomessa esillä Turun taidemuseossa. Cunningham on tullut tunnetuksi minimalistisista alastonkuvistaan sekä kukkateoksistaan.

Cunningham kohahdutti aikalaisiaan 1900-luvun alkupuolella alastonkuvillaan, joissa ensimmäistä kertaa naisen katseen edessä oli alaston mies. Cunningham oli opiskeluaikoinaan kuvannut ensin itseään alastomana kampusalueen suojaisilla paikoilla, mutta aviomiehensä ja heidän yhteisten matkojen myötä luonnonhelmassa alaston ihminen oli luonteva osa piktoreskia maisemaa. Myöhemmin ystävien alastomat vartalot muuntuivat abstrakteiksi tutkielmiksi valon ja varjon leikeistä.

On the Mt Rainer 2 - Cunninghamin kuuluisimpia teoksia, jossa hänen aviomiehensä poseeraa alastomana lammella.

On the Mt Rainer 2 – Cunninghamin kuuluisimpia teoksia, jossa hänen aviomiehensä poseeraa alastomana lammella.

Lasten syntymän myötä elinpiiri tiivistyi ja Cunninghamin luovuus keskittyi puutarhan kukkaloiston minimalistiseen tutkimukseen. Kasvit terälehtineen, emeineen ja hemineen sekä tekstuureineen muotoutuvat kehyksiin yhtä lailla valojen ja varjojen sekä muotojen leikkinä kuin vartalotkin.

Kasviteoksia

Kasviteoksia

Imogen Cunningham oli uranuurtaja abstraktien ja minimalististen tutkielmien osalta. Kieltämättä monta kertaa näyttelyä kiertäessäni Robert Maplethorpen seksuaalisväritteisemmät teokset tulivat mieleen. Kuitenkin Cunningham on enemmän rajausten ja sommitelmien mestari. Lisäksi pitkä ikä toi enemmän lempeyttä niin yleiseen kuvamaailmaan kuin omakuviin.

Imogen Cunninghamin teokset ovat nähtävillä Turun taidemuseossa 15.09.2019 saakka.

Imogen Cunninghamin kanssa samaan aikaan taidemuseon yläkerrassa on esillä Jenni Yppärilän kiehtovat kolmiulotteiset teokset sekä taidemuseon omista kokoelmista koottu neljä elementtiä.

Kolmiulotteiset taideteokset - Dynamo

Kolmiulotteiset taideteokset – Dynamo

Jäävuori ja kohtaaminen

Jäävuori ja kohtaaminen

Lue lisää

Me, myself and I

Der Wanderer 2

Elina Brotherus on epäilemättä Suomen tunnetuin nykyaikainen selfie-taiteilija. Hänen rankkojakin elämänaiheitaan sisältävä näyttely on esillä Turun taidemuseossa toukokuun lopulle saakka. Teoksia 1998–2015 –näyttely kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen taidetta koko hänen uransa ajalta.

Kansainvälisesti tunnetuimpiin valokuvataiteilijoihimme kuuluva Elina Brotherus tuli suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään viime vuosituhannen lopulla Chalon-sur-Saônessa tekemillään otoksilla, joissa post-it-lappuihin oli kirjattu arjen esineet ranskan kielellä.

Brotherus palasi Ranskan maisemiin 12 vuotta maailmanmaineen luoneen valokuvasarjan jälkeen.

Vaikka uuden kulttuurin haltuunotto kävi helpommin keltaisin lapuin, niin muut taidemuseon seiniä peittävät teokset käsittelevät enimmäkseen elämän ikävämpiä, masentavampia aiheita: ihmissuhteen loppua tai Annonciation-sarjassa lapsettomuutta.

Avioerokin on syy ikuistaa tuntemus kauniiksi pukeutuneena

Avoimesti ja kiehtovasti

Elina Brotherus on yleensä itse valokuviensa mallina, usein keskellä ruutua alastomana katsoen tiukasti takaisin katsojaa. Paljastavat kuvat ja läpitunkeva katse vaativat yhtä lailla katsojalta avautumista ja avoimuutta, ainakin itselleen, ellei Brotheruksen kaltaiseen jakamiseen olisikaan rohkeutta.

Taitelijan ja mallin ja miksei katsojankin roolit on käännetty ympäri.

Brotherus on itse todennut, että selfie-aikakausi on vähentänyt hänen taiteensa kyseenalaistamista ja narsisti-syytöksiä.

Vuosituhannen ensimmäisinä vuosina kuvakieli muuttui, kun New Painting –sarjassa klassiset taideteokset saivat uuden valokuvallisen tulkinnan. Minua tämä kausi kiehtoo eniten, kun taiteilija selkä katsojaan päin ohjaa meidät sisään upeaan maisemaan yleensä luonnon elementtien kietoutuessa hänen vartaloonsa.

New Painting -sarjasta malli katsoo syvälle maisemaan kutsuen katsojan mukaansa.

Toivon hiipuessa uhma ja selviytyminen kantavat

Vuosikymmenen vaihtuessa Elina Brotherus ikuisti toiveikkaan perheen perustamiskamppailunsa Annonciation-sarjaan. Lapsettomuutta käsittelevä teossarja on Brotheruksen mukaan eniten palautetta ja kiitosta kerännyt kokonaisuus.

Viimeisin sarja tuo uhman ja itsevarmuuden takaisin kehysten keskiöön osoittaen, että pettymysten ja surujen aikaa voi seurata vahvempi elämä.

Loistava valokuvataiteilija on uransa aikana saanut jo useita palkintoja muun muassa Fotofinlandian ja Pro Finlandia –mitalin. Viimeisin valokuvapalkinto on Carte Blanche PMU, jonka myötä Elina Brotheruksella on syksyllä yksityisnäyttely Pariisin Pompidoussa.

Tulevaisuus siis kuulastaa jo mielenkiintoisena kamerakennolla.

Upea näyttelykokonaisuus on esillä Turun taidemuseossa 21.5.2017 saakka.

Lue lisää

Ajankuvat valtasivat Ateneumin

Kuvajournalismin ikoni Henri Cartier-Bressonin massiivinen näyttely Ateneumissa toteutti monen valokuvauksesta innostuneen unelmat. Museon seinät olivat täynnä aikansa julkiksia ja edelleen merkittäviä ajattelijoita, historian käännekohtia ja arjen pikku sattumuksia.


Ateneumin Henri Cartier-Bresson -näyttely
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World oil esillä Ateneumissa 23.10.2015 – 31.01.2016.

Henri Cartier-Bresson kypsyi hitaasti valokuvaajaksi taidemaalariopintojen kautta ja matkustaen itseensä sekä maailmaan tutustuen. Seinillä olevat alkuvuosien otokset osoittavat hyvin teknisen osaamisen ja yhteiskunnallisen tarkkasilmäisyyden kehittymisen oman äänen löytämisen myötä.

Cartier-Bresson oli tunnettu ratkaisevan hetken vangitsemisesta. Hän saattoi odottaa pitkään kadun kulmassa, jotta ennalta valittu näkymä muuntui, täydentyi halutulla tavalla. Toisaalta Ateneumin seinillä 300 valokuvaa osoittavat myös, että hänellä oli taito hakeutua paikkoihin, jotka olivat maailmanhistoriallisesti merkittäviä: Gandhin viime hetket, Kuomingtangin kukistuminen.

Magnum-valokuvatoimiston perustajiin yhdessä Robert Capan kanssa kuulunut Cartier-Bresson muovasi kuvajournalismia nykyiseen muotoonsa. Muutaman vuosikymmenen ajan toisen maailmansodan jälkeen valokuvaaja oli keskeisessä asemassa itsenäisenä toimijana tarjoten näkökulmia ympäröivään maailmaan.

Ateneum ulkoa
Henri Cartier-Bressonin näyttely The Man, The Image & The World näkyi hyvin Helsingin katukuvassa.

Valokuvataiteilijoille Cartier-Bressonin valokuvat voivat näyttäytyä tavanomaisina ja ehkä tylsinäkin ajankuvina vaikkakin tulvillaan tunteita ja yhteiskunnallista kommentointia. Mutta journalismiin suuntautuneimmille ja erityisesti valokuvauksen harrastajille Ateneumin näyttely on aarreaitta, joka tarjoaa lukuisista teoksista tutut otokset elämää syleilevinä kokemuksina.

The Decisive Moment
Henri Cartier-Bresson: The Decisive Moment – Photographs by Henri Cartier Bresson

Sopivasti samaan aikaan loppuvuoden näyttelyn aikaan Henri Cartier-Bressonin tunnetuin teos, Images à la sauvette – The Decisive Moment sai uusintapainoksen, joten kuvajournalismin perusteos on kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa.

Ennen kaikkea Cartier-Bressonin töissä inhimillinen ja arvostava suhtautuminen kanssaeläjiin huokuu kauas valokuvan reunoja pitemmälle. Uskomattomien ajankuvien ja historiallisten hetkien ikuistamisen lisäksi meidän kaikkien samanlaisuus ja siten yhdenvertaisuus on hyvä muistaa tänäkin päivänä.

Lue lisää